Menu
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on lapsen kehityksen tukeminen vanhemmuutta ja perhesuhteita vahvistamalla. Perhe-elämän kannalta perhesuhteiden toimivuus, eri perheenjäsenten toimintakyky ja perheenjäsenten roolien joustavuus ovat olennaisia tekijöitä. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastyön lähtökohtana on asiakkaan oma käsitys tilanteestaan ja voimavaroistaan, ja näiden lisäksi ostopalveluna toteutettaessa viranomaisen arvioima palvelun tarve.
Kimppakulku painottaa kasvatus- ja perheneuvonnan työssä dialogisuuden, mentalisaation ja tunnekeskeisen työskentelyotteen näkökulmia. Tutkitusti esimerkiksi lasten käyttäytymisen haasteisiin voidaan merkittävästi vaikuttaa vanhempia ohjaamalla (kts. esim. käytöshäiriöt Käypä hoito suositus). Usein jo asian jakaminen asiantuntijan kanssa, uudet näkökulmat oman perheen tilanteeseen ja psykoedukaatio, eli tieto ilmiöön tyypillisesti liittyvistä asioista, auttavat perhettä löytämään uusia toimintatapoja. Työskentelyn aikana tapahtuva muutos on yhteinen tavoitteemme.
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastyön ydintehtävät jaetaan usein kolmeen eri alakohtaan: tuki vanhemmuudelle, tuki lapsen kehitykselle sekä tuki pari- ja perhesuhteille työn painopisteen mukaan, mutta lähes kaikessa kasvatus- perheneuvontatyössä kaikki kolme osa-aluetta ovat kuitenkin jollakin tavalla mukana.
Tuki vanhemmuudelle.
Vanhemmuuden tuki kasvatus- ja perheneuvonnassa on aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutus- ja tunnesuhteen, vanhemman kasvatuskeinojen ja ohjaustaitojen sekä vanhempien välisen yhteistyötyövanhemmuuden vahvistamista siten, että se tukee lapsen kehitystä ja hyvinvointia.
Vanhemmuutta tarkastellaan kasvatus- ja perheneuvonnassa aikuisen kiintymys- ja tunnesuhteena lapseen, kykynä olla lasta kannattelevassa vuorovaikutuksessa ja taitona tunnistaa lapsen tarpeita kehitystaso huomioiden, erottaa ne aikuisen omista tarpeista, lapsen iänmukaisen kehityksen ja taitojen edistämisenä sekä kykynä huolehtia ja ohjata lastaan. Kummankin vanhemman oman vanhemmuuden tuen lisäksi merkittävä työskentelyn kohde on yhteistyövanhemmuus, jolla tarkoitetaan mm. kasvatusnäkemysten ja –käytäntöjen yhteensovittamista sekä vanhempien välisen parisuhteen tai eron jälkeisen yhteistyösuhteen heijastumisen huomioimista tunnetasolla ja vuorovaikutusilmapiirinä lapseen sekä vanhemmuuteen.
Elämän aikana ihmissuhteista ja omasta sukuhistoriasta sisäistetyt mielikuvat ohjaavat aikuista hänen vanhemmuuden roolissaan. Vanhemmuuteen vaikuttaa myös vanhemman aikuisuuden hyvinvointi kuten työllisyys ja raha-asiat. Vanhemmuuden tukeen sisältyy ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi psykoedukaation keinoin, mutta myös terapeuttista työskentelyä esimerkiksi vanhemman omasta perhehistoriasta tai vanhempien parisuhteen ristiriidoista kumpuavien haasteiden tai perhesysteemiin liittyvien esteiden muuttamiseksi. Työskentelyssä autetaan vanhempia yhdessä ja erikseen jäsentämään erilaisin keinoin tilannettaan, tunteitaan, mielikuviaan, reagointi- ja vuorovaikutustapojaan sekä löytämään uusia näkökulmia ja uudenlaisia toimintamalleja vanhemmuuteensa.
Tuki lapsen kehitykselle.
Kasvatus- ja perheneuvonnassa katsotaan lapsen kokonaiskehityksen (sosioemotionaalinen, kognitiivinen, fyysinen) tapahtuvan ihmissuhteiden kontekstissä. Lapsen kehityksen tukeminen perustuu tutkittuun tietoon lapsen normaalista kehityksestä ja kehityksellisistä tarpeista sekä tietoon perheen elämänkaareen liittyvistä kehitysvaiheista ja erilaisista perhe-elämän ilmiöistä.
Kehityksen etenemisessä suotuisalla tavalla voi olla tilapäisiä tai pitkäkestoisia lapsesta itsestä, perheestä, sisarussuhteista, vanhemman psyykkisestä voinnista, vertaissuhteista tai kasvuympäristöistä nousevia esteitä. Kasvuympäristön osalta tärkeitä kehitykseen vaikuttavia haitallisia olosuhteita ovat esimerkiksi perheväkivalta, lapsiperheköyhyys, vihamieliset sisarussuhteet, ylisukupolviset ihmissuhteiden ongelmat kuten negatiivinen vuorovaikutus- ja tunnesuhde lapsen ja huoltapitävän vanhemman välillä, katkokset ihmissuhteissa ja katkosten toistuvuus sekä tärkeiden ihmissuhteiden menetys. Vertaissuhteissa lapsen kehityksen kannalta haitallista on kiusatuksi ja vertaisverkoston ulkopuolelle joutuminen. Kasvatus- ja perheneuvonnassa lapsen kehitystä edistetään tunnistamalla nämä esteet ja vaikuttamalla tai poistamalla niitä yhdessä perheen kanssa.
Lapsen tuen tarpeiden selvittämiseksi käytetään kasvatus- ja perheneuvonnan yhtenä työmuotona suunnitellusti psykologisia tutkimuksia, joista sovitaan aina erikseen muun työskentelyn yhteydessä. Yksilöllistä tukea lapsen kehitykseen annetaan silloin, kun lapsi tarvitsee apua ihmissuhteissa tapahtuneiden muutosten käsittelyyn, järkyttäviin elämäntapahtumiin tai hankalan tilanteen purkamiseen. Tämä työskentelymuoto sovitaan työskentelyprosessin aikana ja nivotaan vanhempien kanssa tehtävään työhön siten, että kasvatus- ja perheneuvontatyössä molempiin vaikutetaan yhtä aikaa. Työn kohdentuminen ainoastaan lapsen yksilölliseen tukeen, ei ole kasvatus- ja perheuvonnan mukaista lapsen kasvun ja kehityksen tukemista.
Tuki pari- ja perhesuhteille.
Kasvatus- ja perheneuvonnan parisuhdetuella vahvistetaan lapsiperheen vanhempien välistä parisuhdetta niin, että se tukee toimivaa vanhemmuutta ja edistää lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Parisuhdetuki on lapsen kannalta merkityksellistä myös uusperheessä. Uusperheissä vuorovaikutusverkostot ovat usein ydinperhettä monimutkaisempia ja tukea aiempien ihmissuhteiden ylläpitoon ja uusien rakentamiseen voidaan tarvita perheen ulkopuolelta. Perhesuhteiden tuella tarkoitetaan perheenjäsenten välisen toimivan vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen lisääntymistä, kommunikoinnin parantumista ja perhesysteemin myönteisen ilmapiirin ja voimavarojen löytymistä.
Riittävän varhainen tuki parisuhteen vuorovaikutukselle parantaa koko perheen vuorovaikutussuhteita ja antaa vanhemmille keinoja ratkaista ristiriitatilanteita. Se voi myös estää parisuhteen purkautumisen tai toimia vanhempien tukena eropäätöstä tehdessä siten, että eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus on sujuvaa. Parisuhdekriisien hoidossa tavoitteena on rauhoittaa parin ja koko perheen tilannetta, tukea molempia puolisoita käymään läpi kriisiä ja tukea vanhempia pitämään yllä lapselle/lapsille turvallista arkea.
Kasvatus- ja perheneuvonnan työskentelymuotoja on avattu hyödyntäen Hanne Kalmarin toimittamaa loppuraporttia Kasvatus- ja perheneuvonta 2020 -luvulla. Kasvatus- ja perheneuvonnan kansallisen kehitämisprosessin loppuraportti THL (https://www.julkari.fi/handle/10024/1445625)
Yhteensä tässä tiimissä on työkokemusta lasten, nuorten ja perheiden erilaisten kriisien, kasvukohtien ja haastavien elämäntilanteiden äärellä työskentelystä noin seitsemän vuosikymmenen verran. Ammattilaisten joukkomme on laajentanut ja syventänyt osaamistaan työvuosiensa aikana erilaisilla erikoistumis- ja täydennyskoulutuksilla.
Alla voit tutustua tarkemmin jokaisen asiantuntijan esittelyyn.
Olen toiminut psykologina yli 10 vuoden ajan lasten, nuorten ja perheiden parissa. Olen tehnyt psykologin työtä sekä kasvatus- ja perheneuvonnassa, että perhe- ja neuropsykologisen kuntoutuksen alueilla. Minulla on lisäkoulutusta ja perehtyneisyyttä muun muassa perheterapeuttisiin menetelmiin, neuropsykiatrisiin piirteisiin, oppimisvaikeuksiin sekä kriisi- ja traumatyöhön.
Asiakkailta olen saanut kiitosta kuuntelevasta, lämpimästä, arvostavasta ja myönteisiin asioihin painottuvasta työtavastani.
Olen toiminut lasten, nuorten ja perheiden kanssa yli 20 vuotta mm sosiaalityöntekijänä kasvatus- ja perheneuvonnassa, perhepalveluissa sekä järjestössä ja seurakunnassa. Minulle on työssäni tärkeää se, että voin olla tukemassa perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka lähtee jokaisen omien vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden vahvistamisesta.
Olen käynyt useita koulutuksia ja kursseja mm NLP-opinnot ja julkisen sektorin perheterapia-opinnot, joista pystyn ammentamaan työhöni erilaisia näkökulmia. Minua on kehuttu työntekijänä ihmisläheiseksi, kuuntelevaksi ja sopivasti uusia näkökulmia tuovaksi työntekijäksi.
Työntekijänä edustan ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaamista ja asiantuntijuutta. Osaamiseni perustuu ”ihmisen osallisuuden ja toiminnallisuuden” viitekehykseen, jonka kautta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia, hänen vahvuuksiaan tai kehittämisalueitaan.
Työotteeni sisältää ymmärryksen dialogisuudesta, empatiasta ja vastavuoroisuudesta. Työskentelyn tavoitteena on löytää yhdessä uusia näkökulmia asiakkaan auttamiseksi.
Olen työskennellyt monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä lasten, nuorten ja vanhemmuuden sekä parisuhteen teemojen äärellä. Erilaiset perhetilanteet ja niihin liittyvät vuorovaikutuksen ja arjen käytäntöjen pulmakohdat ovat tulleet tutuiksi antoisan asiakastyön kautta. Saamissani asiakaspalautteissa ovat toistuneet aitous, läsnäolo ja oivaltavuus kokemuksena tavastani työskennellä perheiden kanssa. Olen hyödyntänyt sekä perheiden että yksilöiden ja parien kanssa työskentelyssä keskustelun ja siinä tapahtuvan havainnoinnin lisäksi erilaisia toiminnallisia ja kehollisia menetelmiä, mikäli ne palvelevat työskentelyn tavoitetta.
Minua kutsuu jatkuva kehittyminen ja sytyn salapoliisityöstä, jota ihmissuhdetyö on, kun yhteyttä esimerkiksi perheenjäsenten välille pyritään rakentamaan!
Voit hakeutua kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaaksi maksaen palvelusta itse, tai vaihtoehtoisesti voit tiedustella asuinpaikkakuntasi sosiaalipalveluista maksusitoumusta palveluihimme.
Itsemaksavana asiakkaana voit ottaa suoraan yhteyttä ajanvarauksen sopimiseksi. Ajanvarauksen yhteydessä pyydämme sinua kertomaan tilanteestasi lyhyesti pystyäksemme ratkaisemaan ketkä asiantuntijoistamme aloittavat työskentelyn perheesi kanssa. Vastaanottomme toimii Oulussa viihtyisissä toimitiloissamme, ja tarvittaessa hyödynnämme etäyhteyden käyttöä työskentelyssä.
Mikäli mietit asiakkaasi ohjaamista Kimppakulun kasvatus- ja perheneuvontaan, ota yhteyttä lisätietojen saamiseksi.
Katja Hautala 0503505722 ja sähköpostilla: katja.hautala@kimppakulku.fi
Käymme neuvotteluita toiminta-alueemme kuntien kesken palveluiden tarjoamisesta.
Alan asiantuntijat ovat valmiita antamaan yksilöllistä palvelua.
